Lanka: farkunsininen Wool, 52g
Puikot: 3,5 mm
Taannoisen Minttumaari-huivin kaveriksi valmistui eilen farkunsininen rinsessapipo Ullan ohjeen mukaan. Tuo on kyllä takuuvarma ohje minun nuppiini. Istuu päähän loistavasti. Mallikuvio on helppo ja pipo kokonaisuudessaan kaunis. Näitä pipoja olen tehnyt vuoden sisään useita, mutta edelleenkään ohjeen kavennukset eivät käy järkeeni. En millään saa silmukkamääriä täsmäämään ohjeen mukaan, ja vetelenkin kavennukset näppituntumalla. Ihanhan tuo kauniisti aina on kaventunut.
Huushollissa on huumaava tuoksu. Aamupäivän puolukkasaalis on mehustunut, vispipuuro kiehunut ja oman mausteensa antaa muutaman omenan kokoinen omppumuussi. Ainakin pienimmäinen saa iltapuuron kyytipojaksi omppumuussia. Paljon on saatu tänään aikaan, tunnen sen jo jäsenissä. Nyt on levättävä ja ihmeteltävä tuota syyssadetta. Onneksi ehdittiin metsästä pois hyvissä ajoin.
Puikoille on päässyt sadonkorjuumarkkinoilta ostamani kasvivärjätyt langat. Niistä aikeissa neuloa kuopukselle perusvillatakki. Kirjoneulepaidasta voisi tulla liian paksu ja tönkkö, joten päätin neuloa simppelin raitavillatakin. Raidoissa kun on sitä jotakin. Villatakin edetessä olen kyllä harmitellut, etten hankkinut samalla luonnonvalkoista lankaa, joka olisi tehnyt villatakista raikkaamman. Pitkään mietin, raidoitanko takkia luonnonvalkoisella seiskaveikalla, mutta päädyin neulomaan vain noilla lähitienoon lampaiden villoilla.