Tiina puikoissa on nyt uudessa osoitteessa.
Samat kujeet kuin ennenkin:
neuleita niin valmiina kuin vaiheessa, hetkiä arjestani.
Tervetuloa!
lauantai, 28. heinäkuu 2012
Tiina puikoissa on nyt uudessa osoitteessa.
Samat kujeet kuin ennenkin:
neuleita niin valmiina kuin vaiheessa, hetkiä arjestani.
Tervetuloa!
lauantai, 2. kesäkuu 2012
Pääsimme aamulla koko perhe kesälaitumille. Olo on tyhjä ja väsynyt. Silmissä silti siintää unelmien kesä: hyppynaru, vesisota, ilmapatja, nurmella kirmailu, skeittiparkki, onkiretket, risteily, vadelmakakku, kortinpeluu, jäätelö, green card, mummila... Kaikki nuo ja parikymmentä muuta perheemme kesäunelmaa leimasin iloksemme viirien muotoon viime viikonloppuna.
Totesin mieheni kanssa, että lasten suusta kuului aivan toteutettavissa olevia unelmia. Viirit löysivät paikkansa eteisestä ja aulasta, sillä en raaski niitä peräkammarissa piilotella. Viirit toimivat vähän niinkuin kesälukujärjestyksenä ;-)
Idea viireihin syntyi surffatessani ruotsalaisissa blogeissa. Saman tien kaivoin kirjainleimasimet, pallonauhat ja liimat esiin ja valtasin olohuoneen ruokapöydän. Lapset hivuttautuivat yksi toisensa jälkeen äärelle ja kesätoiveita heitettiin sopivassa tahdissa ilmoille.
Kaksi vanhinta mielivät kesällä skeittaamaan, kolmonen ja nelonen futaavat ja ovat puolestaan melkoisia korttihaita, hännänhuippu soma kuin mikä hellehatussaan. Mies unelmoi green cardista. Tasapuolisuuden nimessä leimasin ihan ikiomat toiveeni. Arvaako kukaan?
Unelmien kesästä puhuttiin myös työmaalla oppilaiden kanssa. Tällaisia saatiin siellä aikaan...
Antaa tänään vaan sataa, kyllä se aurinko pian paistaa, marjat kypsyvät ja paljaat varpaat vilkkaavat! Kepeätä kesäkuuta!
maanantai, 7. toukokuu 2012
Sadepäivä.
Aurinkopäivä.
Ääni meni taas-päivä.
Neulontapäivä.
Ystäväni pyysi neuvoja tilpputäkkiprojektiinsa ja minä höperö innostuin itsekin moiseen. Tilkkuvuori kasvaa hissukseen. Sopivaa puuhaa, kun mikään muu työ ei huvita, mutta kädet kaipaavat neulomista.
perjantai, 27. huhtikuu 2012
Eilen aamukahvin aikaan poseerasin uunituoreessa neuletakissani. Jotain hetkestä uupui: se pikkuinen hymynaama rinnaltani. Viime aikoina tuo pienin inniäinen on kammennut heti kylkeeni, kun kamera on kaivettu esiin. Tällä kertaa tuo kello seitsemän kuvaus taisi olla liian varhainen hänelle.
raitaa raitaa
Lanka: Gjestal Maija, yhteensä 300g
Puikot: 3,5 mm
Nyt keväällä olen heittäytynyt varsin itsekkääksi. Puikoiltani on valmistunut jo useampi lyhythihainen ylhäältä-alas-neuletakki ihan itselleni. Aurinkotakin sai tosin äitinikin. Legonvihreän takin neulottuani päätin haastaa itseni kokeilemaan vielä raidallista versiota ilman minkäänlaista valmista reseptiä. Raidallisesta tulikin kovin mieluinen, sopiva, ihanan lämpöinen näille keväisille sadepäiville ja ihanan värinenkin. Tykkään harmaiden ja oranssin yhdistelmästä.
Neuletakki oli tosin saada häpeätuomion ihan kalkkiviivoilla. Neuleet kun eivät tosiaankaan näytä parhaimpia puoliaan päättelemättömine langanpäineen tai yöpaidan päälle sovitettuna. Sopivaa lankaakin oli niukalti, ja mietin pitkään, voinko esiintyä villisti eriparihihoissa. Lankaa kului tasan 300 grammaa. Oranssia, harmaata ja grafiitinharmaata kutakin kaksi kerää. Napit kaivoin suvun naisten nappivarastoista. Kaiken kaikkiaan ihana.
Tykkään.
tiistai, 10. huhtikuu 2012
Että minä olen kaivannut viime aikoina kirkkaita värejä! Mustan ja harmaan sävyihin pukeutuvana keltainen neuletakki on ollut varsinainen piristysruiske arkeen. Mutta että puikoiltani on valmistunut legonvihreä pitsineule... Tiinahan on ihan alkanut revittelemään!
Hyväsydäminen sukulaisrouva isosta kaupungista toimi kuriirina ja toi minulle muutama viikko sitten pussillisen legonvihreätä lankaa. Tiesin heti muuntavani langan omaksi neuletakiksi. Näin jälkeen päin ajateltuna minun olisi fiksumpaa ihastua ensin ohjeeseen ja hankkia vasta sitten lankaa. Nyt ihastuin kerta heitolla lankaan ja passelia ohjetta sainkin kotvasen huhuilla.
Leg godt
Lanka: 315g legonvihreää Maijaa
Puikot: 3mm
Loppujen lopuksi sovelsin February Lady Sweater-ohjetta. Hihoista neuloin tosin ohjetta lyhyemmät. Yläosan ja vartalo-osan silmukkamäärät Maija-langalle sain laskettua mutkattomasti, mutta raglanlevennyksien kanssa on selvästi vielä opittavaa. Levensinkö kuitenkin liian rehvakkaalla vauhdilla? Hihan ympärysmitta kuitenkin tuntuu sopivalta, kainalon kohta myös. Haastan itseni selvittämään pussitusongelmaa, enkä suostu lannistumaan! Uusi neule puikoille vaan...