Voi pojat, miten olenkaan nauttinut aurinkoisista kevätpäivistä ja omenankukkasista. Turisin päivä pari sitten ystäväni kanssa ja totesimme yhdessä tuumin, että tänä vuonna omenankukkaset ovat tehneet erityisen vaikutuksen meihin molempiin. Onko meillä ollut vain enemmän aikaa ihastella omenapuita? Vai onko kukinta ollut tänä vuonna jotenkin erilainen? Emme ole kumpainenkaan ykkösluokan hortonomeja, joten vastaus jää meille arvoitukseksi...
Kevätjuhlaviikolla tonkaisin lankalootaani ja sain viime hetken idean muistaa kolmosemme eskariopea Kerttu-sukilla. Kahdesta muhkeasta violetin värisestä villakeräsestä piti aikoinaan tulla minulle kunnon saapassukat, mutta haaveeksi vain jäi. Toisen kerän adoptoin anopille, toisesta tuli nämä pitsisukkaset.
Kerttu-sukat
Lanka: 1 kerä 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm
Pikapikaa ennen eskareiden juhlailtaa puikot suihkivat. Ja ne muuten suihkivatkin. Pakko painottaa vielä aiempaa: viime hetken idea. Langanpäät päättelin hetki ennen juhlaa ja sukat ojensimme juhlan jälkeen ilahtuneelle opettajalle. Jäi selvästi sellainen olo, että puikottelu kannatti.
Kasvituntemukseni on tosiaankin heikolla tolalla. Kerttu-sukkien kaveriksi askartelin kortin ottamastani valokuvasta, mutten tunnista kasvia laisinkaan. Rikkakasvi? Ken tunnistaa? Saa vinkata!
Viimeksi käsityötapaamisessamme heitin muuten ilmaan, josko neuloisi niin, että lankalootan pohja näkyisi. Tai ihan vaikka koko lankaloota tyhjäksi. Sain epäilyttäviä katseita, eikä se herättänyt kannatusta kanssaneulojissani. Miksi ihmeessä neuloisit kaiken pois? Niinpä.
Aavistus moisesta haasteesta on kuitenkin ollut ilmassa. En ole ostanut lainkaan uutta lankaa, enkä ole edes sellaisesta haaveillutkaan. Pään on täyttänyt ihan muunlaiset ajatukset ja parasta terapiaa ovat olleet "aivottomat", helpot neuleet. Puuvillalanka onkin saanut kyytiä, ja nyt on käynyt niin, että huushollin puuvillalanka on loppu, slut, finito!
Pipotehdas käynnistyi alkukuusta ja tuotanto alkoi vaaleansini-ruskearaidallisesta piposta pikkuisimmalle. Yhtäkkiä huomasin puikottelevani jo toista, kolmatta, neljättä...
Nyt on sitten kasa ihan mukavia käyttöpipoja!
Joskus aina iskee nuo viime hetken ideat. Onneksi Seiskaveikka on nopeaa neuloa!
Meidän ope sai (jostain syystä ;)) viime keväänä korun, joten tälle keväälle suunnittelen kasaavani jonkinlaisen selviytymispakkauksen kesälomaa varten :)
Lankalootan tyhjennys on hyvä ajatus. Kunhan ei tee siitä liian orjallista, vaan ostaa lankaa, jos sitä todella tarvitsee. Ja neuloo sellaista, mikä tuntuu hyvältä.
:)